Tässä artikkelissa käsitellään keskeisiä käsitteitä liittyen ilmastoriskien hallintaan.
Sää on säämuuttujien (lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus- ja suunta, ilman kosteus jne.) tila määrätyssä paikassa, tiettynä hetkenä. Sääriski on mahdollisuus tapahtumalle, että yksi tai useampi sää-ilmiö toteutuessaan häiritsee elinkeinon harjoittamista tai aiheuttaa materiaalista tai muuta vahinkoa.
Ilmasto on säätilan keskiarvo usean vuosikymmenen ajalta. Ilmastoriskejä ovat ilmastonmuutoksen vaikutusten mahdolliset kielteiset seuraukset ihmisille tai ekologisille järjestelmille pidemmällä aikajänteellä.
Sääriski on esimerkiksi rankkasateen aiheuttama kellarin tulviminen toimitilassa. Tätä yksittäistä sääriskiä voidaan käsitellä ilmastoriskinä mikäli rankkasateet yleistyvät aiheuttaen usein tai toistuvasti tarkastellun kellarin tulvimisen ja tätä kautta toimitilan rakenteiden kostumisen.
Avataan seuraavaksi nämä käsitteet tarkemmin.
Sääriskit
Sää on säämuuttujien (kuten lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus- ja suunta, ilman kosteus jne.) tila määrätyssä paikassa ja tiettynä hetkenä. Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa eli troposfäärissä. (lähde: Ilmakehä-ABC)
Sääriski on mahdollisuus tapahtumalle, että yksi tai useampi sää-ilmiö toteutuessaan häiritsee elinkeinon harjoittamista tai aiheuttaa materiaalista tai muuta vahinkoa. Sääriskejä voidaan yrityksissä tarkastella mahdollisina uhkina omalle toiminnalle sen kautta, miten vakavia esteitä ne toteutuessaan ovat elinkeinon harjoittamiselle. Sääriskejä voidaan tarkastella myös siitä lähtökohdasta, miten ne vaikuttavat kuntalaisen arjen elämään.
Tämä riski voidaan laskea seuraavalla ”kaavalla”:
Tällaisen laskutoimituksen kautta saadaan kullekin tunnistetulle sääriskille riskiluku, jonka pohjalta sääriskit priorisoidaan. Eniten huomiota tulee kiinnittää analyysissä suuren riskiluvun saaneisiin sääriskeihin: niillä on joko suuri todennäköisyys toteutua ja/tai ne aiheuttavat toteutuessaan merkittävän häiriön/vahingon. Suurimman prioriteetin saaneiden riskien toteutumiseen voidaan varautua esimerkiksi vakuutuksin.
Sää-ilmiötä ovat esimerkiksi sade, sumu, ukkonen, tuuli ja pyörremyrsky. Sää-ilmiö, joka voi aiheuttaa häiriön/vahingon, on esimerkiksi tietyn huomioarvon ylittävä lukema, esimerkiksi runsas sade jolloin vuorokauden sademäärä ylittää 120 mm tai kova myrsky eli kun kymmenen minuutin aikana keskituulen nopeus ylittää 28 m/s.
Kuvaava esimerkki saman sää-ilmiön ilmenemisestä vaihtelevana sääriskinä on, että koko kesäpäivän kestävän sateen vaikutus Seinäjoella voi olla nolla euroa toimistotyölle mutta jopa kymmenien tuhansien eurojen ansionmenetys samaan aikaan pidettävälle ulkoilmatapahtumalle.
Riskirajat ovat erilaisia eri toiminnoille, elinkeinoille ja väestöryhmille. Esimerkiksi helleaaltojen aiheuttama sisälämpötilojen nousu vaikuttaa eri ikäisiin ihmisiin eri tavoin; haavoittuvimpia tälle sääriskille voivat olla iäkkäämmät ihmiset.
Esimerkiksi luonnonvara-aloilla säähän liittyviä riskejä ovat:
- myrskyvahingot
- taudit ja tuholaiset
- kuivuus- ja hellejaksot
- rankkasateet, eroosio ja huuhtoutumat
- nopea säänvaihtelu.
Ilmastoriskit
Ilmasto kuvaa sään yleispiirteistä luonnetta ja vaihtelua tietyllä alueella pitemmällä ajanjaksolla. Ilmastosta puhutaan vähintään 30 vuoden mittaisina jaksoina ilmakehän tilan vaihteluissa tarkastellulla alueella. Ilmasto on tilastollinen käsite, joka määritellään laskemalla keskiarvoja ja hajontoja tietyn alueen säähavainnoista.
- Hyvä tiedostaa: ilmasto on sään pitkän ajan keskiarvo tietyllä alueella: sää on yksittäinen tapahtuma ja ilmasto on näiden tapahtumien eräänlainen summa (Saukkonen 2020, 10).
Suomen ilmasto jaetaan viiteen ilmastovyöhykkeeseen (lähde). Etelä-Pohjanmaa kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Kuitenkin maakunnan alueella on vaihtelua, sillä ”Etelä-Pohjanmaan itäosassa vallitsee mantereinen ilmasto, kun taas länsiosassa tuntuu ajoittain Pohjanlahden vaikutus” (lähde).
Ilmastoriski määritellään seuraavasti: ilmastonmuutoksen vaikutusten mahdolliset kielteiset seuraukset ihmisille tai ekologisille järjestelmille. Tätä kautta ilmastoriski on mahdollinen uhka myös ihmisen toiminnalle, kuten tiettyjen elinkeinojen harjoittamiselle sekä arjenkin elämiselle.
Jos tarkasteltavan alueen ilmaston todetaan tilastojen pohjalta muuttuneen esimerkiksi siten, että alueella sataa vuosittain enemmän 30 vuoden ajanjaksolla (esim. 1996-2025) verrattuna edeltäneeseen 30 vuoden ajanjaksoon (esim. 1966-1995), voidaan todeta tällä alueella olevan suurempi todennäköisyys sateen aiheuttamalle sääriskeille. Tällöin esim. sateen aiheuttamat riskit, kuten suuresta sademäärästä mahdollisesti aiheutuvat häiriöt tai vahingot, ovat osa alueen ilmastoriskejä.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n esittämän viitekehyksen mukaan ilmastonmuutoksen riskit ovat funktio:
(1) ilmastonmuutoksen aiheuttamista fyysisistä vaaratekijöistä, jotka aiheuttavat mahdollisia menetyksiä; vaaratekijä voi olla fyysinen tapahtuma, kehityskulku tai niiden vaikutukset;
(2) ihmisten ja kohteiden altistumisesta näille vaaratekijöille;
(3) ihmisten ja kohteiden haavoittuvuudesta. (lähde)
’Kohteita’ ovat esim. ekologiset järjestelmät (ml. eläimet ja kasvillisuus) ja ihmisen rakentama ympäristö.
IPCC:n viitekehykseen pohjautuen, ilmastonmuutoksen riskejä hallitaan:
(1) ehkäisemällä ilmastonmuutoksen aiheuttamia fyysisiä vaaratekijöitä;
(2) vähentämällä ihmisten ja kohteiden altistumista vaaratekijöille;
(3) pienentämällä ihmisten ja kohteiden haavoittuvuutta vaaratekijöistä. Haavoittuvuutta pienennetään parantamalla sopeutumiskykyä vaaratekijöille Sopeutumiskykyä lisää varautumisen ja sopeutumisen toimenpiteiden toteuttaminen, esimerkiksi varoitusjärjestelmät, viilennys- ja lämmityskeinot, toimintasuunnitelmat riskien toteutumisen varalle.
IPCC:n esittämä viitekehys pohjautuu siihen, että järjestön asiantuntijat ovat koonneet yhteen ja analysoineet olemassa olevaa tieteellistä tietoa.
Valtioneuvosto on vuoden 2022 selonteossaan esittänyt ylläolevan kuvan mukaisen määritelmän sää- ja ilmastoriskeille. Vaaratekijöitä, altistumista ja haavoittuvuutta torjutaan erilaisilla varautumis- ja sopeutumistoimilla. Mitä parempi sopeutumiskyky on, sitä pienemmäksi voidaan saada useita sää- ja ilmastoriskien kielteisiä vaikutuksia. PERIL-hanke pyrkii edistämään digitaalisten työkalujen, kuten Arvo-botin, käyttöä sopeutumiskyvyn parantamiseksi.
Lähteet
Saukkonen, Lea (2020). Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos. Minerva kustannus Oy.
Ulvi, Teemu; Tenhunen, Jyrki; Riekkinen, Venla; Pihlainen, Sampo; Berger, Miia; Cederlöf, Karin (2023). Opas kunnan ilmastosuunnitelman valmisteluun. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:17
Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030:
Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. Valtioneuvoston selonteko MMM/2022/198.
